Arvi
Arvi oli kipeyttänyt jalkansa. Vihlova hieman epämääräinen kipu ilmeni Arvin nostaessa jalkojaan autoon tai autosta. Kipu salli vain noin kymmenen metrin kävelyn. Tämän lisäksi polvessa oli jatkuvaa särkyä.
Arvi meni terveyskeskukseen, josta lääkäri passitti hänet ilman sen mittavampia tutkimuksia fysioterapiaan. Fysioterapiassa Arvin jalkaa tutkittiin ja hänelle alettiin antaa jalkaan ultraääni- eli US-hoitoa (lämpöhoito) ja sähköhoitoa. Seitsemän käynnin jälkeen jalka oli aivan yhtä kipeä kuin ennenkin. Tässä vaiheessa Arvi joutui keskeyttämään hoidon pariksi kuukaudeksi.
Kun Arvi tuli fysioterapiaan uudestaan, hänet ohjattiin kuntohoitajaopiskelijan (minähän se) potilaaksi. Tutkin Arvin jalat ja huomasin, että jalkojen takaosan lihakset olivat hyvin kireällä. Potilaan tutkimisessa neuvonut fysioterapeutti ehdotti, että jalkoihin kannattaisi antaa ultraääntä ja sähköhoitoa. En kuitenkaan noudattanut ohjetta, vaan ensitöikseni hieroin jalat. Tämän jälkeen teetin jalkojen takaosiin passiivisia ventyksiä, mikä tarkoittaa sitä, että potilas makasi hoitopydällä mahdollisimman rentona, kun minä taivuttelin jalkoja venytysasentoon.
Ensimmäisen hoitokerran jälkeen Arvi huomasi jalkansa olevan vielä kipeämpi kuin aikaisemmin. Saman päivän iltana hän kuitenkin yht’äkkiä tajusi, että jalassa pitkään ollut särky oli kadonnut. Toisen hoitokerran jälkeen Arvi huomasi, että jalka kipeytyy vain, jos hän seisoo liian pitkään kovalla betonilattialla. Kolmannen hoitokerran jälkeen jalka olikin tervehtynyt jo kokonaan.
Fysioterapiassa hoitoja annetaan kokemusteni mukaan mielellään erilaisilla laitteilla. Mutta kuten tässäkin nähdään, nopeampi ja vaikuttavampi tulos voidaan usein saavuttaa tarttumalla härkää sarvista ja puuttumalla suoraan niihin asioihin, jotka näyttävät olevan ongelman takana.
Veikko
Veikon polvi oli ollut kipeä jo jonkin aikaa. Kivun lisäksi polvesta kuului rutinaa ja polven alueella oli hieman turvotusta. Käynti lääkärillä ei johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin – Veikkoa neuvottiin syömään särkylääkettä.
Veikko ei tullut hoitooni kipeän polvensa takia, vaan hoidattamaan kipeytyneitä hartioitaan. Niskan ja hartiaseudun käsittelyn jälkeen aivan hoidon loppuvaiheissa puhe siirtyi Veikon kipeään polveen. Voisiko sille tehdä mitään? Aikaa ei ollut paljoa käytettävissä, mutta annoin polveen kuitenkin mobilisoivaa hierontaa muutaman minuutin ajan tavalla, jonka olin oppinut jäsenkorjauskurssilla. Rutina tuntui hellittävän ja polvea alkoi kuumottaa. Kipukin väheni.
Seuraavana päivänä polvikipu oli ollut kovempi kuin aiemmin, mutta se alkoi vähetä iltaa kohden, kunnes katosi kokonaan. Sen jälkeen polvessa ei ole ollut kipua eikä rutinaakaan.
Irja
Irjan polvi oli yllättäen kipeytynyt kauppamatkalla otettujen juoksuaskeleiden jälkeen. Hän ei ollut aivan varma, oliko hän astunut pahasti tai muuten horjahtanut, mutta yht’äkkiä polvessa oli alkanut tuntua kipua, joka ensin paheni ja sen jälkeen oli pysynyt samanlaisena jo useita viikkoja.
Tutkiessani polvea, huomasin, että se ei ollut aivan kohdillaan. Polven koukistaminen tuotti kipua ja sääriluu kiertyi aavistuksen polvea taivutettaessa. Myös kipualue viittasi siihen, että polvi oli kansanparannustermeillä ilmaistuna sijoiltaan.
Laitoin polven paikalleen, jonka jälkeen polvi alkoi taas koukistua ilman kipua. Hoidettaessa ei tässäkään tapauksessa tyydytty vain polven alueen tarkasteluun, vaan samalla kertaa käytiin läpi koko keho. Tämän aikana polvessa oleva särkykin alkoi lievittyä.
Polvikipua on monenlaista. Useimmiten käsittely vähintäänkin lievittää kipua joksikin aikaa. Toisinaan polven kipu juontaa juurensa jalan tai lantion virheasennoista. Silloin polven käsittelyllä ei tunnu olevan paljoakaan merkitystä, sen sijaan esimerkiksi lantion alueen käsittely saattaa poistaa kivut kokonaan! Sama pätee myös nilkan ja kantapään kipuihin.Hoitotyön vaikeus on siinä, että olemme tottuneet hoitamaan pelkkää kipua tai sitä aluetta, jolla kipu ilmenee. Kivun varsinainen aiheuttaja voi kuitenkin olla aivan muualla.