Niska/hartiat ja pää

Niska- ja hartiakivut ja niihin liittyvä päänsärky ovat kaikkein tavallisin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva.

Muistan kuinka aikanaan luin lehdestä artikkelin, jonka otsikossa sanottiin, että hierottu työntekijä on hyvä työntekijä. Otsikko perustui amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa huomattiin, että ne työntekijät, joita hierottiin säännöllisesti, selvisivät keskimäärin paremmin työtehtävistään verrattuna niihin, joita ei hierottu. Tutkimuksessa hierontaa annettiin nimenomaan niskoille ja hartioille.

Kävin urani alkuvaiheissa useammallakin työpaikalla hieromassa ihmisten niskoja ja hartioita ja sain muutamalta asiakkaaltani kuulla, että he eivät ole hieronnan aloittamisen jälkeen olleet kertaakaan sairaslomalla niska- ja hartiaongelmien takia, koska niitä ei enää ole ollut. Aikaisemmin poissaoloja oli kertynyt parikin viikkoa vuodessa. Erään yrityksen toimitusjohtaja totesi, että hieronnan mahdollistaminen työpäivän puitteissa oli ylivoimaisesti kustannustehokkain keino pitää työntekijät kunnossa.

Niskavaivojen yhteys olkapäihin ja alaselkään

Hoidin kerran ihmistä, joka oli tullut vastaanotolle siksi, että hänen niskansa eivät olleet kääntyneet kunnolla vuosiin. Tavalliseen tapaan tutkin ja hoidin koko kehon jaloista alkaen. Sitten pääsin olkapäihin asti. Painelin, hieroin ja laitoin olkapäät kohdalleen – aika usein ihmisillä olkapäät ovat liikaa edessä. Tämän jälkeen kokeilin varovaisesti kiertää päätä kummallekin puolelle nähdäkseni niskojen liikeratojen laajuuden. Pää kääntyi kuin pöllöllä ilman mitään vaikeuksia.

Asiakas oli ihmeissään, sillä hänen niskansa olivat olleet hoitoa aloitettaessa täysin jumissa. En ollut ehtinyt tehdä niskoille juuri mitään ja silti niskojen jäykkyys oli kadonnut. Saman huomion olen tehnyt sittemmin usein. Olkapäiden hoitamisen jälkeen ei niskoille tarvitse välttämättä tehdä mitään. Niskojen ongelma johtuikin olkapäistä!

Eräällä toisella kertaa asiakkaan toispuoleinen niskaongelma ei ollut hellittänyt hieronnoissa eikä muissakaan hoidoissa. Hoitaessani havaitsin, että toinen SI-nivel oli paikaltaan. Se ei kuitenkaan ollut aiheuttanut juurikaan oireita jalkoihin tai alaselkään. Laitoin lantion suoraan. Melkein välittömästi asiakas sanoi, että kireys niskasta hellitti.

Anatomiassa selkä jaetaan häntäluuhun, ristiluun yhteen luutuneisiin nikamiin (S1-5), lannerankaan (L1-5), rintarankaan (TH1-12) ja kaularankaan (C1-7). Samaa jaotusta noudattaen helposti ajatellaan, että selän eri osat ovat jollakin salaperäisellä tavalla toiminnallisesti jakautuneet eri alueisiin. Niinhän ei tietenkään ole, vaan selkä on yhtenäinen kokonaisuus.

Jännitysniska ja -päänsärky

Niska- ja hartiakipuisen ihmisen hakeutuessa hoitoon on yleisin diagnoosi jännitysniska. Niskan ja hartian alueen lihakset ovat mahdollisesti kiireen, stressin ja työasentojen vaikutuksesta jääneet kestojännitykseen, mikä vähitellen alkaa oireilla kipuina, pahoinvointina ja joskus huimauksena. Toisinaan myös käsissä voi olla puutumisen tunteita.

Isäni oli paneloinut mökillä kattoa koko päivän. Seuraavana aamuna hän ei pystynyt nousemaan lainkaan ylös, sillä kaikki tuntui pyörivän päässä ja olo oli ahdistava. Ambulanssi vei hänet sairaalaan, jossa tutkimuksissa ei löydetty mitään vikaa, ainoastaan hartiat olivat hyvin jännittyneet. Huimauskin alkoi mennä ohitse. Myöhemmin hieroin hänen hartioitaan ja ne olivat tosiaankin arat ja jännittyneet.

Kuntohoitajakoulun aikana kärsin ajoittain voimakkaasta päänsärystä, johon liittyi myös pahoinvointia ja häiriöitä näkökentässä. Tuolloin opin, että kaikissa migreenipäänsäryissä ei olekaan kysymys oikeasta migreenistä, vaan lihasjännityksen aikaansaamasta päänsärystä. Oireet johtuivat kireistä lihaksista, erityisesti päännyökkääjälihakset olivat tuolloin kireät ja arat.

Torticollis acuta – noidannuoli niskassa

Kouluikäisenä ollessani heräsin yhtenä aamuna niskasärkyyn. En pystynyt kääntämään päätä lainkaan toiseen suuntaan, sillä hirvittävä kipu esti pään kääntymisen. Toiseen suuntaan pää kääntyi vaivatta. Lopulta kiedoin villaliinan kaulaani ja pidin sitä myös koulutunneilla. Pikkuhiljaa olo parani ja seuraavana päivänä pystyin kääntämään päätäni jo hieman vasemmallekin. Muutaman päivän kuluessa vaiva hellitti kokonaan.

Vuosia myöhemmin opin, että kouluaikana kokemaani niskan kipukohtausta kutsutaan nimellä torticollis acuta – suomennettuna “kierokaulaisuus”. Itse kuvaisin sitä noidannuoleksi niskassa.

Olen kokenut saman myöhemmin uudestaan, tällä kertaa kramppi alkoi kumartuessani ottamaan jotakin pöydän alalaatikosta. Ylöspäin noustessani tunsin, kuinka niskaa alkoi kiristää ja hetken kuluttua en pystynyt kääntämään päätäni. Jonkin ajan kuluttua aloin tuntea jännityksen takia myös päänsärkyä. Tällä kertaa avukseni koitui tuttu osteopaatti, joka käsitteli niskoja ja lihaksia niin, että vaiva oli poissa jo seuraavaan päivään mennessä.

Nikamalukot

Jos päätä kääntäessäsi tunnet kipua tai kiristystä lapaluussasi, on todennäköistä, että niskan alemmat nikamat ovat lukossa tai siis niiden liike on estynyt toiselle puolen. Niskan alueen nikamalukot aiheuttavat myös niskan jäykkyyttä ja voivat äityä päänsäryksi. Toisinaan päätä kääntäessä tulee vaikeasti paikannettava tunne, että jokin jänne olisi sijoiltaan. Aivan tuntematonta ei ole sekään, että yläniskan lukot saattavat aiheuttaa migreenin kaltaisia oireita. Itseasiassa niskan alueen häiriöt voivat aiheuttaa oireita myös olkapäihin ja käsiin.

Nikamalukko voi olla todella tiukassa, niin että tuntuu siltä kuin nikamia ei millään saisi liikkumaan normaalisti. Itse vierastan niskan alueelle tehtäviä voimakkaita nykäisyjä tai äkillisiä kiertoliikkeitä, joten hoidan niskoja yleisimmin mobilisoivilla liikkeillä, joita joskus joutuu tekemään hyvän tovin ennenkuin nikamat alkavat liikkua normaalisti. Hyvänä puolena mobilisoivassa käsittelyssä on, että se ei ole pelottavaa eikä se aiheuta äkillisiä venymisiä nikamavaltimoihin.