Kaatuessaan ihmiset vaistomaisesti käyttävät käsiään suojatessaan kehoaan tulevalta tärähdykseltä, mikä saattaa johtaa luun murtumiseen aivan ranteen nivelten läheltä – useimmiten peukalon puoleisessa kyynärvarren luussa eli värttinäluussa (radius). Onneksi näin huono tuuri käy suhteellisen harvoin. Sen sijaan tärähdys saattaa aiheuttaa ranteeseen pitkäaikaisen kiputilan ja haitan, joka voi johtua ranteen pienten luiden ja nivelten joutumisesta huonoon asentoon, jolloin ranteen toiminta ääriasennoissa hankaloituu.
Marja
Marja oli kaatunut alkutalven liukkailla keleillä. Ranne näytti normaalilta ja siinä ei oltu todettu murtumaa. Ranne oli kuitenkin tärähdyksen seurauksena kipeä viikosta toiseen. Vaikka kipu vähitellen alkoi helpottaa, vielä vuotta myöhemmin etunojapunnerruksien tekeminen aiheutti ranteessa pistävää tunnetta.
Marjan pääasiallinen syy hakeutua hoitooni oli alaselän ja lonkan kivut, mutta hän tuli maininneeksi hoitopydällä maatessaan myös ranteen aiheuttamasta haitasta, joka siis ilmeni vain joitain asioita tehdessä. Pyrin käymään hoitaessani koko kehon läpi, joten kyseisen ranteen kohdalla tarkastelin ja käsittelin sitä tavallista tarkemmin samoin kuin koko kyynärvartta, kättä ja olkapäätä – yhdessä kohdassa oleva ongelma nimittäin useinkin alkaa aiheuttaa ongelmia myös viereisissä nivelissä.
Pienen varovaisen sopivasti suunnatun liikkeen seurauksena ranteesta kuului pieni naksahdus ja ranne alkoi toimia normaalisti ilman kipua. Pyysin Marjaa kokeilemaan miltä ranne nyt tuntuu punnertaessa. Punnerrus sujui vaivattomasti ja ranteessa ei enää tuntunut pistävää kipua eikä paineen tunnetta.
Arvo
Arvo kaatui keväällä pyöräilylenkillä, mutta onneksi ei kovasta vauhdista, vaan lähes paikaltaan. Hän näki tutun tien varressa ja aikoi pysähtyä juttelemaan, mutta tien pinnan irtohiekka teki tepposet ja kilpapyörän eturenkaan joutuminen ”hiekkaliirtoon” kaatoi pyörän, jolloin Arvo vaistomaisesti yritti vaimentaa kaatumista kädellään. Käsi kipeytyi toden teolla, vaikka luita ei ollut murtunut.
Paljon myöhemmin eli reilusti yli vuoden kuluttua kaatumisesta Arvo hakeutui tuttavansa suosituksesta hoitooni kipeytyneen polven ja alaselkäkipujen takia. Hän ei maininnut mitään kipeästä ranteestaan, koska arveli, että sille ei voi tehdä mitään. Tartuin vasempaan käteen ja tein rutiininomaisen tarkistuksen käden toimintaan, jolloin huomasin ranteen epätavallisen jäykkyyden. Vaivaan nähden yllättävän pienten toimenpiteiden jälkeen ranteen liike palautui normaaliksi. Vasta tässä vaiheessa Arvo mainitsi vaivastaan, liikutteli rannetta ja hämmästyi, kun siinä ei enää tuntunut kipua eikä rajoitusta.
Arvon seuraavalla käyntikerralla sain kuulla, että ranne oli ehtinyt haitata töitä yli vuoden ja kolme kuukautta. Hän piti suurena ihmeenä sitä, miten pienillä asioilla ranne kuntoutui yhdellä ainoalla hoitokerralla ja hoitotulos näytti olevan pysyvä.
Martti
Martin käsi oli ollut jo pitkään kipeä. Voimakas kipu tuntui kämmenestä olkapäähän saakka. Käsi oli kipeynyt vähitellen ja oireet olivat sen myötä levinneet laajemmalle. Nyt ne haittasivat jo nukkumistakin. Lääkärillä Martti oli saanut diagnoosiksi rannekanavan ahtauman ja oli laitettu leikkausjonoon.
Lupasin, että voin kyllä katsoa, jos voisin kivulle tehdä jotain – edes pientä lievitystä. Harmillista kyllä se osoittautui turhaksi toiveeksi. Pitkälle edenneen rannekanavan ahtauman oireita on vaikea lievittää. Onneksi leikkausaika tuli kohtuullisen nopeasti ja leikkaus sitten lopulta toi nopean ja pysyvän avun Martin käsikipuun.
Kuten kaikessa hoitamisessa, niin myös ranteen kiputiloissa kivut, säryt ja liikerajoitukset voivat johtua monista syistä ja ennen asian lähempää tarkastelua ja tutkimista siitä on vaikea sanoa mitään varmaa. Voi olla, että ranne olisi kuntoutunut myös leikkausta keveämmillä toimenpiteillä, mutta se olisi vienyt pitkän ajan ja alussa ehkä pitkäänkin erittäin varovaista harvakseltaan tapahtuvaa omatoimista kuntouttamista. Eikä sellaisenkaan lopputuloksesta olisi voinut olla varma. Tässä tapauksessa leikkaus oli ylivoimaisesti paras vaihtoehto.