Ruoka ja terveys

Jo pitkään on tiedetty, että ruokavaliolla voi olla suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Ravinnon merkitys korostuu varsinkin sairaan ihmisen elämässä. Tiedetään ja tunnetaan tapauksia, joissa tietyn ruokavalion noudattamisella on saatu vaikeitakin oireita kuriin tai kenties kokonaan pois, kun lääkkeistäkään ei ollut apua. [3.9.2006 / 24.6.2013]

Ravinto on osa terveyttä

Niin ihminen kuin mikä tahansa elävä olento on monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tämä ei ehkä tule ilmi aivan ensisilmäyksellä, mutta mitä pienempiin yksityiskohtiin huomiomme kiinnittyy, sitä ihmeellisempänä kehon ja elimistön toiminta näyttäytyy. Solutasolla tarkasteltuna vaikuttaa siltä kuin keho koostuisi osin itsenäisistä soluista, jotka jostakin meille tuntemattomasta syystä ovat päättäneet tehdä yhteistyötä – jopa siinä määrin, että osa niistä on valmis heittämään henkensä suojellessaan muita kehoon kuuluvia soluja.

Solujen kannalta tärkein terveyteen vaikuttava tekijä näyttäisi olevan ravinto. Ravinnosta saamme ne osaset, joista solut koostuvat ja joista ne valmistavat tarvitsemiaan aineita. Ravinnon mukana elimistöön voi myös joutua solujen toimintaa häiritseviä aineita. Itseasiassa on hämmästyttävää, että sairaita ihmisiä tutkittaessa ei oteta lainkaan huomioon potilaan elintapoja tai ruokailutottumuksia. Kroonisten ja parantumattomien sairauksien taustalla näyttää ainakin joissain tapauksissa olevan sopimattomat ruokatottumukset. Siksi voisi olla hyvä idea, että potilaan tutkimuksen yksi osa perustuisi potilaan itsensä pitämään ruokailupäiväkirjaan.

Monet koululääketieteen edustajat samoin kuin yliopistokoulutuksen saaneet ravintoalan asiantuntijat esittävät lähes aina, että ihminen saa tavallisesta jokapäiväisestä ruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Jos tämä pitää paikkansa, tuntuu kummalliselta, että meillä Suomessa on niin paljon elintasosairauksia.

Jalostettu ruoka – vähän ravintoaineita

Teollistuneissa hyvinvointivaltioissa suurin osa ihmisten käyttämästä ravinnosta on käynyt läpi teollisen jalostusprosessin. Syömme viljaa leivässä, mutta leipään käytetty vilja on kuorittu. Kuoriosan mukana on poistettu ravinnostamme viljan tärkein osa. Sama pätee sokeriin. Sokeri on meillä puhdasta energiaa, josta on poistettu lähes kaikki täyssokerissa olevat ravinto- ja suoja-aineet. Ruokateollisuuden mottona on tuottaa paljon, helposti ja halvalla eli mahdollisimman suurella voitolla. Eipä siis ihme, että ravinnossamme on vähemmän elimistömme tarvitsemia ravintoaineita kuin 50 vuotta sitten.

Ihmisen elimistö on hieno ja kestävä kokonaisuus, joka kestää huonoa kohtelua pitkään, mutta sen jälkeen, kun se tekee tenän, tilanteen parantaminen voi olla työlästä. Kun ruokimme itseämme väärin “kone alkaa jossain vaiheessa yskiä”, jolloin meissä puhkeaa allergioita, syöpää, imeytymishäiriöitä ja kaikki muut lukemattomat sairaudet, mikä kullekin ja missäkin vaiheessa.

Sen sijaan, että lääkärit olisivat kiinnostuneita siitä, miten pieleen itseämme hoidamme, he pläräävät läpi lääkeluetteloita ja lähes kaikkien sairaudet ja toimintahäiriöt pyritään korjaamaan lääkkeillä. En väitä, etteivätkö lääkkeet olisi hyödyllisiä, mutta niitä käytetään nykyisin aivan liian paljon ja helposti tutkimatta, olisiko sairaus parannettavissa muilla keinoilla.

MTV3:n uutisista poimittua 28.08.2006:

“Viime vuonna jo lähes puoli miljoonaa suomalaista käytti kolesterolilääkkeitä. Myynnin arvo oli yli sata miljoonaa euroa. Klaukka muistuttaa kuitenkin, että tärkein ja edullisin keino alentaa kohonnutta kolesterolia on terveellinen ruokavalio, jossa on paljon kokojyvätuotteita, kasviksia ja hedelmiä. Kovien rasvojen määrää kannattaa vähentää. Myös pelkkä ylipainon pudottaminen voi alentaa arvoja. Jos nämä keinot eivät riitä, otetaan käyttöön lääkitys.”
– – – – – – – – -“Peruskoulun yläluokkalaisten ja lukiolaisten elinolot ja terveystottumukset ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta terveys ei, selviää Stakesin Kouluterveys 2006 -tutkimuksesta.”

Kuulostaa todellakin ristiriitaiselta lausunnolta tuo jälkimmäinen uutinen. Jos terveystottumukset ja elinolot todella ovat kehittyneet parempaan suuntaan, niin tuskinpa koululaisten terveys olisi mennyt huonompaan suuntaan. Elinolot ovat kyllä parantuneet ja mahdollisesti myös tietoisuus hyvistä terveyteen vaikuttavista valinnoista. Mutta mikä tekijä sitten on pielessä? Veikkaan, että ruokailutottumukset ja ravintoon liittyvät tekijät.

Lääkkeen ja ruoan ero

Kaikkia vaivojamme yritetään siis useimmiten parantaa lääkkeillä. Miten lääke toimii? Lääke niellään, jonka jälkeen se erinäisten vaiheiden kautta kulkeutuu verenkierron mukana maksaan, joka tunnistaa sen elimistölle vieraaksi aineeksi ja poistaa siitä niin paljon kuin mahdollista. Osa lääkkeestä selviää kuitenkin maksasta eteenpäin ja kulkeutuu sinne, minne se on tarkoitettukin. Kohteessaan lääke sitten vaikutuksillaan säätelee elimistön toimintaa. Jos sairaus kuitenkin johtuu esimerkiksi siitä, että elimistössä on puutetta syystä tai toisesta (imeytymishäiriö?), lääke ei korvaa tuota puutetta.

Ravinto vaikuttaa toisella tavalla. Ravinnon imeydyttyä maksa tunnistaa siinä olevat ravinteet kehoon kuuluviksi aineiksi yrittämättä poistaa niitä. Ne kulkeutuvat kaikkialle elimistöön ja imeytyvät lopulta soluihin. Ruoasta saatavat ravinteet eivät väkivalloin säätele solujen toimintaa, vaan ne mahdollistavat solujen normaalin toiminnan. Kun lääke aiheuttaa ei toivottuja sivuoireita, ravinnolla on vain hyviä vaikutuksia.

Elintasosairauksien perimmäiset syyt taitavat piillä ravinnossa. Syömme ehkä kehomme kannalta köyhää ravintoa tietämättämme. Kun tätä jatkuu riittävän kauan, ei ole mikään ihme, jos meissä puhkeaa usein keski-iässä kroonisia jokapäiväistä elämää haittaavia sairauksia. Nämä sairaudet eivät useinkaan uhkaa välittömästi henkeämme ja olemme voineet oireilla jo vuosia ennen tarkempaa diagnoosia. Oireiden vaimentamisen sijaan pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota elintapoihin ja puuttua sairauden syihin.

Entä ravintolisät ja vitamiinit?

Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että ravintolisät ovat humpuukia ja että tavallinen ruoka riittää. Toiset asiantuntijat ottavat hieman varovaisemman kannan sanomalla, että jos saamme tarvittavat ravinteet ruoastamme, silloin ruoka riittää – muussa tapauksessa ravintolisistä voi olla hyötyä.

Ravintolisien käyttö on perusteltua, jos tiedämme, että syömme kovin yksipuolista ruokaa, joka poikkeaa paljon ravintosuosituksista. Ravintosuositusten mukaan päivittäin pitäisi syödä muun muassa noin puoli kiloa erilaisia kasviksia – kypsentämättöminä! Mm. perunaa ja pastaa pitäisi ruoassamme olla vain vähän. Jos epäilet ruokatapojasi, kokeile pitää jonkin aikaa ruokailupäiväkirjaa. Oman elimistön kuuntelu voi myös paljastaa puutteita ravinnossamme ja elintavoissamme. Jatkuva väsynyt tai nuutunut olo – jatkuvasti läsnäoleva pieni väsymys – ei ole normaalia.

Tärkeä tietää ravintolisistä

Luontaistuotekauppojen ja jopa markettien hyllyt notkuvat erilaisia vitamiinivalmisteita ja luontaistuotteita. Mistä voisi tietää, mitä purkkeja ostoskärryyn pitäisi kerätä? Muutaman seikan tietäminen saattaa auttaa tässä asiassa.

Ylempänä oli puhetta siitä, miten lääke toimii elimistössä. Lääke, joka on keinotekoinen valmiste, on elimistölle vieras aine, josta elimistö pyrkii heti eroon. Jos vitamiinivalmiste tai ravintolisä, jota syöt, on keinotekoinen valmiste, se imeytyy huonosti ja siitä on vain vähän hyötyä.

Ihmisen päivittäiseksi C-vitamiinin tarpeeksi on määritelty n. 60-75 mg/vrk. Kun katselet apteekin hyllyllä olevia C-vitamiinipurkkeja, huomaat, että yhdessä tabletissa on C-vitamiinia 500-1000mg. Miksi yhdessä päivittäin otettavassa tabletissa on 10-20 kertainen määrä vitamiinia päivittäiseen tarpeeseen verrattuna? Ehkäpä juuri siksi, että kyseessä on keinotekoinen valmiste, joka ei imeydy kunnolla. Vitamiinit ja monet luontaistuotteet ovat erittäin kannattavaa liiketoimintaa – varsinkin, jos tuotantopuolella pyritään minimoimaan kustannukset.

Kaikkein parasta olisi, jos ihminen saisi kaiken tarvitsemansa tavallisesta ruoasta. Koska näin ei kuitenkaan kokemusten mukaan näytä olevan, ruokavaliota kannattaa ehkä täydentää ravintolisillä. Ravintolisiä ei ole tarkoitettu korvaamaan monipuolista ruokaa, vaan täydentämään mahdollisia puutoksia ruokavaliossa ja täydentämään se aukko ravitsemuksessa, joka on syntynyt ruoka-aineiden ravintopitoisuuksien köyhtymisen tai väärien ruokailutottumusten seurauksena.

Ryhdyin itse kokeilemaan ravintolisien käyttöä ruokavalion täydentämisessä maaliskuussa 2006. Tämän kirjoituksen jatko-osassa kerron omia kokemuksia, vinkkejä ja havaintoja ravintolisien ihmeellisestä maailmasta.